Sedun näyttöjä osaamisesta

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedulla oli ilo järjestää SAKUstars 2023 -kulttuuritapahtuma 25.–27.4.2023. Toiminta keskittyi tiiviisti Sedu Kurikan avaralle kampukselle ja sen välittömään läheisyyteen.

SAKUstars 2023 teema oli juuret ja versot. Saimme monitulkintaisia, vahvoja ja vaikuttavia kilpailutöitä ja esityksiä. Teema näkyi koko tapahtumassa niin visuaalisessa ilmeessä, ohjelmavalinnoissa, oheistapahtumissa kuin tarjoiluissa. Huoltajakahviosta löytyivät Sedun elintarvikealan leipuri-kondiittoriopiskelijoiden herkulliset SAKUstars 2023 -punajuurileivokset.

Yhdessä tekeminen

Koko henkilöstön ja opiskelijoiden ammatillista osaamista tarvittiin tapahtuman toteuttamiseen. Jokaiselta kampukselta osallistuttiin tapahtumaan tavalla tai toisella. Yhteinen projekti lisää ja tiivistää kampusten ja tutkintojen välistä yhteistyötä.

SAKUstars on sekä opiskelijoille että henkilöstölle mainio mahdollisuus hyödyntää omaa erityisosaamista ja harrastuneisuutta, kykyjä arkiminän takana. Moni henkilöstöstä päätyi lajituomariksi tai esiintymislavalle.

Yhdessä oppiminen

Sedun opiskelijat olivat tapahtuman toteuttamisessa monella tavoin mukana: kilpailijoina, seremonioiden juontajina, lajijuontajina, roudareina, ensiavussa, oppaina, tulospalvelussa… Kaikille halukkaille löytyi tehtävää niin ennakkovalmisteluissa kuin tapahtumapäivinä.

Verkostoitumalla muiden oppilaitosten kanssa saatiin oppilaitosten ja tutkintojen erikoisosaaminen näkyviin ja vahvistettiin kaikkien toimijoiden osaamista. Opiskelijat antoivat näyttöjä 17 eri alalla. Sedun elintarvikeala, hius- ja kauneudenhoitoala, matkailualan, media-ala ja kuvallinen ilmaisu, ravintola- ja cateringala, tieto- ja viestintätekniikka (elektroniikka-asentajat ja IT-tukihenkilöt) ja turvallisuusala saivat näyttää osaamistaan.

Tilaa ja valoa

Kisavieraiden kommentit Kurikan kampuksesta ilahduttivat.

Vau! Että tällainenkin voi oppilaitos olla. Valoa, avaruutta ja – kisojen teeman mukaisesti – vihreyttä. Tilaa olla yhdessä, kirjoittaa Sakury:n Saija Sippola loppuraportissa.

Kaikki kisalajit pystyttiin toteuttamaan kampuksella ja naapurissa olevaa Hotelli Kurikkaa hyödyntäen. Kilpailijat ja huoltajat ehtivät nähdä ja kokea paljon, kun aikaa ei kulunut siirtymiin. Kisalajeille löytyi hyvät suorituspaikat. Lisäksi osallistujille oli tarjolla paljon tiloja vapaaseen yhdessä olemiseen, puuhailuun, musisointiin ja pelailuun sekä tarvittaessa myös lepäämiseen.

SAKUstars 2023 osallistujamäärät

• kilpailijoiden kokonaismäärä 782 kilpailijaa
• ennakkotyösarjoihin (15) osallistuneiden määrä 350 ennakkokilpailijaa
• livesarjoihin (19) osallistuneiden määrä 428 livekilpailijaa
• monisarjaosallistujien määrä 212 kilpailijaa
• kilpailusuoritusten määrä 675
• kilpailijoita 39 koulutuksenjärjestäjältä

Oppilaitosyhteistyö

Yhteistyössä Sedun kanssa SAKUstars 2023 tapahtumaa toteuttivat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Outokumpu, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan opisto ja Järviseudun ammatti-instituutti JAMI.

Katso Aftermovie https://www.youtube.com/watch?v=eeOVCPwapm0

Kuvia https://www.flickr.com/photos/sakury/albums/72177720307791161/ ja

https://www.flickr.com/photos/sakury/albums/72177720307791116/

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu palkittiin järjestelmällisestä turvallisuustyöstä, joka korostaa jokaisen vastuuta työskentely- ja oppimisympäristön turvallisuuden edistämisessä. Turvallisuuspalkinto luovutettiin hallintojohtaja Keijo Tauriaiselle ja turvallisuuskoordinaattori Martti Mäki-Jouppilalle 25.4.2022 Opetusalan turvallisuusfoorumissa.

Sedussa turvallisuusasioista pyritään ajattelemaan laaja-alaisesti. Tavoitteena on varmistaa, että jokaisella sedulaisella on turvallinen ja terveellinen työ- ja opiskeluympäristö. Turvallisuustoiminta perustuu avoimuuteen, yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen. Turvallisuus on yhteinen asia; jokainen sedulainen, niin henkilökuntaan kuuluva kuin opiskelija havainnoi ympäristöä ja osaa tarvittaessa tehdä esim. Granite-vaaratilanneilmoituksen.

Sedu on resursoinut turvallisuusasioihin: turvallisuuskoordinaattori on päätoiminen turvallisuusasioiden asiantuntija ja yksiköiden tuki.

Sedussa järjestetään turvallisuusalan koulutusta, ja Sedu toimii hyvässä yhteistyössä pelastuslaitoksen, poliisin ja eri terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Sedu on valtakunnallisten verkostojen lisäksi mukana aktiivisesti Pohjanmaan Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostossa.

Jatkuvaa oppimista

Vaaratilanne- ja läheltä piti -ilmoitukset käsitellään myös turvallisuus- ja työsuojelutoimikunnassa järjestelmällisesti. Turvallisuushenkilöstö käsittelee ja ”operoi” ilmoitukset esimiehille ja muille vastuuhenkilöille. Jokaisesta vaaratilanteesta pitää oppia yhdessä.

Turvallisuusryhmä järjestää mm. turvallisuuskävelyt ja pelastusharjoitukset toimipisteissä vähintään kaksi kertaa vuodessa (ulos poistuminen tai sisälle suojautuminen). Turvallisuusryhmä toimii myös sisäilmaryhmänä.

Opiskelijoiden turvallisuus alkaa järjestyssäännöistä. Turvallisuuskävely ja pelastussuunnitelma tulevat tutuiksi. Alakohtaiseen työturvallisuuteen kuuluvat mm. tulityökorttikoulutus, ensiapukoulutus, käyttöluvat (ajoneuvoihin, koneisiin).

Vuodesta 2005 jaetun, opetusalan turvallisuustoiminnan edistämiseksi perustetun palkinnon taustalla ovat Opetushallitus, aluehallintovirastot, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Rehtorit ry, Kuntaliitto, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, Suomen Palopäällystöliitto ja SPEK-ryhmä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi oppilaitoksille vuoden 2018 laatupalkinnot tunnustuksena esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittämisessä.

Kilpailun teemana oli vuonna 2018 opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi. Sillä haluttiin korostaa hyvinvoinnin merkitystä ammattiosaamiselle ja työssäjaksamiselle.

Sedu on kytkenyt oman strategiansa aluekehityksen strategioihin ja valtakunnallisiin uudistuksiin.

Palkintoperusteiden mukaan oppilaitoksen johto on reagoinut ennakoiden ja aktiivisesti ammatillisen koulutuksen reformiin muun muassa uudistamalla organisaatiorakennetta ja toteuttamalla syksyllä 2017 itsearvioinnin, reformikuntotestin, jonka avulla mitattiin organisaation valmiutta ja tilannetta uudistuksen toimeenpanon näkökulmasta.

Sedulla on henkilöstön tukemiseen monia toimintamalleja, kuten digitaaliset osaamismerkit ja pelioppimiseen panostaminen. Henkilöstö voi kehittää työelämäosaamistaan muun muassa palkallisilla työelämäjaksoilla ja strategisia tavoitteita tukevassa hanketoiminnassa.

Sedu tarjoaa henkilökunnalle myös monipuolisia hyvinvointipalveluja, kuten mentorointia, monipuolisia palkitsemiskäytäntöjä, sapattivapaita, kuntayhtymän ikäohjelman ja varhaisen tukemisen toimintamallin.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun osuus koko alueen ammatillisesta koulutuksesta on 75 prosenttia. Sedun opiskelijamäärä oli vuonna syksyn laskentapäivänä 4 036 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksen opiskelijavirta oli 7 136 opiskelijaa.

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu on järjestetty vuodesta 2000 lähtien.

Seinäjoki kutsui ammattitaidon SM-kilpailuihin toukokuussa 2016 sloganilla Test the Best. Taitaja on Suomen merkittävin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma – näyteikkuna ammatillisen koulutukseen. Taitaja2016-tapahtumassa kilpailtiin 43 lajissa, Taitaja9-kisassa, neljässä TaitajaPLUS-lajissa.

Tapahtumien keskiössä oli Seinäjoki Areena, mutta tapahtuma-alue levittäytyi Jääurheilukeskukseen saakka. Kolmipäiväiseen tapahtumaan oli vapaa pääsy, ja ammatillisen koulutuksen huippusuorituksiin kävi tutustumassa 43 700 vierasta. Taitaja2016 kutsui ennen kaikkea yläkoululaisia ja lukiolaisia, oppilaanohjaajia ja opinto-ohjaajia, opettajia ja vanhempia sekä yrityselämän edustajia nauttimaan lajien kirjosta ja tiiviistä tunnelmasta. Sedu oli testannut järjestelykykyään ja kilpailukoneistoaan lukuisissa semifinaaleissa tammikuussa 2015.

Koulutuskeskus Sedu vastasi Taitaja2016-tapahtuman kokonaisjärjestelyistä ja PLUS-lajeissa yhteistyökumppanina on Luovi.

SM-mitaleista kilpaili 338 finalistia. Kutsukilpailuna toteutettiin 3 näytöslajia. Taitaja9-kilpailuun osallistui aluekarsintojen perusteella jatkoon päässeet 36 yläkoulua ja 108 koululaista. Taitaja2016 tapahtumaan osallistui 36 kansainvälistä kilpailijaa 17 eri lajiin. Lajinäytöksiä toteutettiin neljässä lajissa. Tapahtumassa oli esillä kaikkiaan 56 eri ammattilajia, joissa oli yli 500 enintään 20-vuotiasta nuorta 58 eri oppilaitoksesta. Ammatillinen aikuiskoulutus oli vahvasti mukana Taitaja2016-toteutuksissa. Ammattiosaamisen näyttöjä suoritettiin ennätykselliset 169 ja lisäksi osanäyttöjä 78.

Kilpailulajien tuomaristot koostuivat lajitoimijoista ja yrityselämän edustajista. Sedusta noin 1500 opiskelijaa, opettajaa ja muuta henkilöstöä toimi kisapäivinä eri tehtävissä. Taitaja 2016 -tapahtuma toteutettiin laajasti osana Sedun opiskelijoiden opintoja ja henkilöstön työelämäjaksoja.

Taitaja2016-tapahtumapaikkoina toimivat Seinäjoki Areena ja Seinäjoen jäähallit piha-alueineen ja Uimahalli-Urheilutalo sekä oheistapahtumissa Frami B ja D tiloja, Duudsonit Activity Park, Matador-ravintola ja Sedun Kirkkokadun opetuspiste. Osa Alaseinäjoenkatua ja lukuisia pysäköintialueita oli kilpailutapahtumien lisäalueina. Onneksi kaunis, aurinkoinen sää kannusti vieraita liikkumaan paikasta toiseen. Tapahtuma alkoi 9.5. Seinäjoen kauppatorilta, kun joukkueet huoltojoukkoineen kulkivat lähes kilometrin pitkänä värikkäänä nauhana kohti virallisia avajaisia Uimahalli-urheilutalolle.

Luovat ratkaisut

Tapahtuman IT-lajit sijoitettiin ”pilvipalveluiksi” Areenan katsomon päälle. Taitaja2016 teki yhteistyötä Seinäjoen asuntomessujen kanssa; kestävän kehityksen mukaisesti Maalaus ja tapetointi -lajin kilpakenttänä toimineet mökit olivat yhtenä tutustumiskohteena asuntomessuilla (8.7.–7.8.2016) Kyrkösjärven rannalla, ja messujen päätteeksi mökit myytiin huutokaupalla. Mökkien suunnittelusta vastasivat SeAMKin insinööriopiskelijat, rakentamisesta Kaks´Kättä työpaja.

https://skillsfinland.kuvat.fi/kuvat/Taitaja2016+Sein%C3%A4joki/

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuoden 2013 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnialle, Etelä-Savon ammattiopistolle, Jyväskylän ammattiopistolle ja Koulutuskeskus Sedulle.

– Koulutuksen laatu on yksi keskeisistä kilpailukykymme vahvistajista, sanoi opetusministeri Krista Kiuru.

Palkintoa perusteltiin seuraavasti:

Koulutuskeskus Sedu on läpikäynyt monia organisaatiouudistuksia melko lyhyen ajan sisällä. Muutosjohtaminen on ollut tavoitteellista ja hallittua sekä luottamusjohdon että toimivan johdon tasolla. Monista muutoksista huolimatta on onnistuttu yhtenäistämään melko hyvin toimintatapoja ja vahvistamaan uuden organisaation muodostamista.

Nivelvaiheen yhteistyö on tavoitteellista. Opiskelijoiden ohjausprosessi lähtee systemaattisesti perusopetuksesta. Ohjaustoiminta on kokonaisvaltaista ja käytössä on monipuolisia toimintatapoja. Koulutuskeskus Sedulla on erittäin laaja ja monipuolinen alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö- ja kumppanuusverkosto. Sedu on merkittävä ja arvostettu toimija ja yhteistyökumppani alueellaan. Hanke- ja kehittämistoiminta on laajaa ja monipuolista.

Opetuksen toteuttamisen lähtökohtana ovat yksilölliset, joustavat toimintamallit (Osaamisen Oma Polku), toiminnallinen oppiminen sekä yrittäjämäiset toimintatavat. Henkilöstön yrittäjyysosaamista on kehitetty tiimivalmentaja-koulutusten ja yrittäjyysvastaavien kehittämisryhmän avulla. Sedu käynnisti yhdessä paikallisten pankkien kanssa yhteistyöhankkeen Oma Onni, jossa Sedun opiskelijat opettavat taloustaitoja yläasteen 9-luokkalaisille. Yrittäjyyden näkökulmasta kumppanuus on vahvaa myös ammattikorkeakoulun kanssa esim. osallistuminen yrittäjyysaikomusten seurantaan. Yrittäjyysintentio on kasvanut.

Muita hyviä käytäntöjä yrittäjyyden edistämiseksi ovat myös Kesäpaja ja opiskelijoiden perustamat Osuuskunnat ja NY- toiminta sekä vuodesta 2007 lähtien yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetty Yrittäjyys-konferenssi.

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto on jaettu vuodesta 2000 lähtien.

Osuuskunta KAMP on Sedun ja yhteiskampusten lukioiden yhteinen opiskelijaosuuskunta. Osuuskunnan alaisuudessa toimivat aputoiminimet. Osuuskunnan palvelut vaihtelevat kampusten koulutustarjonnan mukaan. Ähtärin Ahertajat on toiminut osuuskunnan perustamisesta lähtien. Se harjoittaa pienimuotoista pitopalvelutoimintaa, valmistaa leivonnaisia ja vuokraa 50 hlön ruoka- ja kahviastiastoa.

Osuuskuntayrittäjyys tukee sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita opiskelija tarvitsee jo opiskeluaikana ja myöhemmin työelämässä joko yrittäjänä tai työntekijänä. Osuuskunta KAMP tarjoaa jäsenilleen puitteita yrittäjyyden oppimiseen ja harjoittamiseen käytännön työprojektien kautta.

Osuuskunta KAMPissa oppijoiden tukena ovat opettajat ja ohjaajat, jotka tukevat osaamisen kehittymistä ja rohkaisevat oppijoita uusiin ammatillisiin haasteisiin.

Katso lisää Osuuskunnat – Sedu ja Osuuskunta KAMP

Osuuskunta KAMPin juuret

Osuuskuntatoiminnan perusteet luotiin Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille ESR-hankkeessa 2009–2013. Perustettiin yksi iso katto-osuuskunta, järjestettiin nimikilpailu, voittaja julkaistiin 30.9.2010. Osuuskuntatoiminnan aloittivat keväällä 2011 Ähtärissä Ahertajat ja Ilmajoella Artesaaniosuuskunta Pohjanmaa.

Oma Onni -ohjelmaan osallistuu vuosittain n. 3000 oppilasta.

Oma Onni on edustanut hyväntekeväisyyslinjassamme kovaa ydintä. Sedu on ylittänyt Oma Onnissa odotukset vuosi vuodelta. Emme osanneet odottaa pilotointivaiheessa, millainen menestystarina tästä tulee, Töysän Säästöpankkisäätiön hallituksen jäsen Jaakko Rasku kehuu syksyllä 2024.

Ohjelma menee vuodesta toiseen eteenpäin ja kehittyy, 15 vuoden aikana ei ole ollut yhtään kuollutta kohtaa, Kuortaneen Säästöpankkisäätiön hallituksen puheenjohtaja Simo Haarajärvi vahvistaa.

Sedun ehdoton valtti oli se, kun alusta alkaen lähdettiin tekemään tätä nuorilta nuorille. Konsepti, jossa nuoret opettavat nuoria, tuntuu vetävän. Se on Oma Onnin salaisuus, Rasku kiteyttää.

Oma Onni -ohjelma on joka vuosi erilainen, koska sitä tekevät nuoret vaihtuvat. Joka ryhmällä on omat vahvuutensa. Vanhaa poistetaan ja verkko-oppimisympäristöä päivitetään koko ajan, Sedun tieto- ja viestintätekniikan lehtori Ari Autio kertoo.

Oma Onni -oppimisympäristöä ylläpitävät ja kehittävät Sedun tieto- ja viestintätekniikan (IT-tukihenkilö) ja liiketoiminnan (merkonomi) opiskelijat. He tuottavat oppimisympäristöön esimerkiksi talouteen liittyviä tietokonepelejä, podcasteja ja oppimisvideoita. Oppimisympäristö muodostuu yhdeksästä aihealueesta: Työelämä, Päivittäiset raha-asiat ja verkkokauppa, Säästäminen ja sijoittaminen, Lainaaminen, Vakuutukset, Yrittäminen, Verotus, Ennakoiva talousneuvonta ja Mitä peruskoulun jälkeen.

Mikä Oma Onni?

Oma Onni on internetissä toimiva verkko-oppimisympäristö, joka opettaa nuorille oman talouden hallintaa. Oma Onni tuo talenttia talouteesi!

Sedu toteuttaa Oma Onni -ohjelmaa yhdessä Etelä-Karjalan, Hauhon, Kuortaneen, Töysän, Parkanon ja Rengon Säästöpankkisäätiöiden kanssa. Oma Onni toimii 28 yläkoulussa ja 13 paikkakunnalla. Oma Onni löytyy myös Suomen Pankin sivuilta.

Oma Onni toimii samoilla alueilla kuin Säästöpankkisäätiöt, ns. kolmikannan avulla: kun koulutuksen järjestäjä, säätiö ja paikallinen yläkoulu ovat kaikki halukkaita lähtemään mukaan, toiminta on mahdollista.

Oma Onni -ohjelman yhteistyökouluina toimivat Sataedu, Sasky, Sampo, Tavastia ja Jami. Yhteistyökoulujen opiskelijat kertovat paikallisille yläkouluille Oma Onni -ohjelmasta. Sisältö on sama niin Seinäjoella kuin Lappeenrannassakin.

Ohjelmaan osallistuvien yläkoulujen oppilaille toteutetaan syksyllä alkukysely (lähtötasokartoitus), jonka jälkeen ammatillisen koulutuksen opiskelijat esittelevät oppimisympäristöä yläkoulun oppilaille. Seuraavaksi yläkoululaiset opiskelevat oppimisympäristössä ja keväällä on loppukyselyn vuoro. Joka vuosi Oma Onni -ohjelmassa palkitaan koulun paras luokka ja paras oppilas. Samoin Oma Onni palkitsee kolme parasta koulua.

Katso lisää https://omaonni.fi/

Ammattiin opiskelevien valtakunnalliset SAKUstars-kulttuurikilpailut järjestetään vuosittain, on järjestetty vuodesta 1953 alkaen. Vuonna 2008 kisat saivat nimen SAKUstars. Tapahtuman tarkoituksena on antaa ammattiin opiskeleville mahdollisuus tuoda esille harrastuneisuutta ja sellaisia kulttuuritaitoja, jotka eivät välttämättä näy opiskelun arjessa.

SAKUstars 2010 -tapahtuman osallistujamäärä oli kaikkien aikojen suurin: yhteensä lähes 1500 kilpailijaa, kisahuoltajaa ja muuta vierasta kokoontui Seinäjoelle. Kevään siihen asti hienoin sää helli tapahtumaa (13.–15.4.).

Kulttuurikilpailuun osallistujia oli kaikkiaan 1318, joista monisarjaosallistujia 187. Kilpailusuorituksia kertyi yhteensä 948 ja osallistuvia oppilaitoksia oli 52.

Kaikille lajeille haluttiin tarjota arvoisensa paikka, jossa ko. lajin suoritukset pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Tapahtumapaikat levittäytyivät eri puolille kaupunkia:

• Sedu Kirkkokatu (ruokailu, kisatoimisto, lajeista shakki, taidetta kahdessa tunnissa, digikuvataidetta päivässä, osa majoituksesta, kahvio)

• Uimahalli-Urheilutalo (seremoniat, lajeista tanssi)

• Nuorisokeskus (näyttämötaide ja lausunta, kahvio)

• Rytmikorjaamo (musiikki, sähköinen ja talent)

• Sedu Törnäväntie 24 majoitustoimisto ja suurin osa majoitustiloista, ruokailu, lajeista kaikki akustiset musiikkisarjat sekä karaoke ja näytöslaji Tuunaa tyyppi, ensiapupiste, kahvio, kisadisco, hengellisen musiikin konsertti)

• Sedu Törnäväntie 26 (osa majoituksesta)

Kaksi linja-autoa kulki päiväsaikaan noin 20 minuutin välein tapahtumapaikkojen välillä.

Lavatapahtumien lisäksi kosketti myös se henki, jolla nuoret kannustivat toisiaan, arvostivat kaikkien osallistumista ja ryhmäytyivät kolmen päivän aikana SAKUstars-yhteisöksi, kirjoitti Saija Sippola, SAKU ry:n toiminnanjohtaja.

Koulutusta vastaavissa töissä

Seinäjoen SAKUstars-kisajärjestelyjen rungon muodostivat eri alojen opiskelijat (yhteensä 505), jotka opettajiensa johdolla vastasivat toteutuksesta osana ammatillisia opintojaan. Työtehtävissä suoritettiin ammattiosaamisen näyttöjä ja tehtiin opinnäytteitä. Osa töistä tehtiin työssäoppimisena. Tapahtuman toteuttamiseen osallistuivat myös Ammattiopisto Outokumpu, SeAMK, TAMK ja Etelä-Pohjanmaan opisto.

Seuraavat alat toimivat alaansa töissä tapahtumassa: liiketalous, tietojenkäsittely, käsi- ja taideteollisuusala, turvallisuusala, ammattistartti, matkailuala, catering-alan, pintakäsittelyala, puuala, tekstiili- ja vaatetusala, rakennusala, logistiikka, kone- ja metalliala, sosiaali- ja terveysala,

tieto- ja tietoliikennetekniikka, talotekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka.

Sedun henkilökuntaa oli tapahtumassa töissä vastuuhenkilöiden (46) lisäksi majoitusvalvojina 22, ruokapalveluissa n. 10 sekä muissa järjestelyissä noin 30 henkilöä. Kaikkiaan sedulaisia SAKUstars-töissä oli siis n. 600.

Tapahtumaa tukivat Seinäjoen kaupunki, EEPEE, Etelä-Pohjanmaan liitto, VR Seinäjoki ja sanomalehti Ilkka.

SAKUstars 2010 https://www.youtube.com/watch?v=k-HgPrcdQE4

SAKUstars 2010 kuvia https://www.flickr.com/photos/sakury/albums/page5

Sedu Survival on opiskelijasyksyn suurtapahtuma, jolla kohennetaan opiskelijahyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä. Tapahtuma järjestetään Seinäjoen leirintäalueella, jossa riittää avaruutta monipuoliseen toimintaan. Liikunnan ja erilaisten tehtävärastien avulla opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja ryhmäytyvät, jolloin opiskelukin sujuu jatkossa toivottavasti hyvällä mielellä.

Hyvä asenne ja yhdessä tekeminen ovat päivän ydin. Yhdessä tapahtuma myös toteutetaan. Tapahtuman ideoija, opinto-ohjaaja Timo Järvinen on koonnut sitoutuneen joukon toimijoita, esim. Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry järjestää toimintarasteja, esim. sokkopujottelua, valokuvista tunnistamista, ja puristusvoimaa pääsee kokeilemaan. Kuten aina tapahtumissa, huollolla on iso merkitys. Sedu Survivalin muonituksesta on huolehtinut sotilaskotiyhdistys.

Hyvä asenne, ilo ja nauru näkyy ja kuuluu toimintarasteilla. Sedun opiskelijat eri kampuksilta tutustuvat toisiinsa.

Sedun opiskelijat esim. turvallisuusalalta, sosiaali- ja terveysalalta osallistuvat tapahtuman järjestämiseen ja rastien ohjaamiseen. Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneina tapahtumassa ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), Seinäjoen Sotilaskotisisaret, Seinäjoen seurakunta, Seinäjoen nuorisotoimi sekä Pohjanmaan Urheilu ja Liikunta (PLU).

Opinlakeus on Etelä-Pohjanmaan alueella toimiva 28 toisen asteen oppilaitoksen yhteistyö- ja kumppanuusverkosto. Verkosto tukee ja pyrkii kehittämään entistä paremmaksi jo olemassa olevaa hyvää yhteistyötä. Tavoitteena on yhdistää osaamista ja voimavaroja siten, että opiskelumahdollisuudet lisääntyvät ja opiskeluun liittyviä palveluita on saatavilla maakunnallisesti.

Benchmarkkauksen kautta nostetaan esille hyviä käytänteitä omassa verkostossa ja luodaan tilaa uusille yhteistyömalleille. Verkostokoordinaattori tukee ja luo edellytyksiä verkostojen toiminnalle ja on tiedonvälityksen linkki. Verkosto järjestää vuosittain Opinlakeus-koulutusmessut, jotka ovat Suomen toiseksi suurimmat ura- ja koulutusmessut. Muita tapahtumia järjestetään lähi- ja etätoteutuksena oppilaitosjohdolle sekä opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Erityisen pidettyjä ovat olleet Ajankohtaista Opinlakeudella -webinaarit, joissa käsitellään vaihtuvia, ajankohtaisia koulutuksen kentän teemoja.

Opinlakeus edistää toiminnallaan toisen asteen oppilaitosten opintotarjonnan tavoitettavuutta sekä yrittäjyys- ja työelämäyhteistyön kehittämistä. Opinlakeuden alueelle on luotu oma korkeakouluviikkomalli, jonka keskeisenä tavoitteena on tarjota korkeakouluopintoja jokaiselle toisen asteen opiskelijalle osana tutkinto-opiskelua. Toimintamalli on vahvasti ohjauksellinen ja sen toiminta edellyttää yhteistyötä opinto-ohjaajien kanssa. Opinlakeuden korkeakouluviikon päämääränä on madaltaa toisen asteen opiskelijoiden kynnystä lähteä valmistumisen jälkeen korkeakouluopintoihin.

Juuret

Seinäjoen nuorisoasteen koulutuskokeilu aloitti v. 1992, ja siihen osallistui seitsemän oppilaitosta. Vuonna 1999 hallinnoijaksi tuli Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä. Senuko-koordinaattoreina ovat toimineet Hanna Valtari / Tuula Lamminmäki ja Reija Lepola sekä Aila Ylihärsilä ja Hellevi Lassila.

Etelä-Pohjanmaan 2. asteen virtuaaliverkko käynnistyi 1.1.2005 kolmivuotisena ESR-hankkeena. Sen tavoitteena oli kehittää verkko-opetusta ja opintotarjotinta. Hankkeessa toimivat verkko-opetuksen ainepedagogiset ryhmät.

Maakunnallinen yhteistyöverkosto käynnistettiin 1.8.2007, ja ensimmäiset Opinlakeus-messut järjestettiin tammikuussa 2008. Opinlakeus-oppilaitosverkostoa hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä.

Opinlakeus-koordinaattoreina ovat toimineet Esa Vuorenmaa (2007–2008), Timo Vainionpää (2008–2010), Kimmo Kulmala (2010–2012), Katri Mäki (2012–2014), Minna Haasio (2014–2021) ja vuodesta 2022 alkaen Erika Perander.

Katso lisää https://www.opinlakeus.fi/