Arjen innovaatiot – kehittäminen takaa laadun

Sedu hakee strategisesti merkittäviä hankkeita, joilla vahvistetaan koulutusta ja alueen työelämää. Ennakoidaan yhdessä tulevaisuuden kärkialoja maakunnassa, mitä osaamista ja teknologioita tarvitaan. Ennakointityötä tehdään, kun hanketta suunnitellaan ja myös hankkeen aikana. Moni hanke sisältää joko suunnitteluvaiheessa tai hankkeen alussa erilaisia selvityksiä tai osaamisbarometreja yhteistyössä esimerkiksi ammattikorkeakoulun kanssa.

Laatu on jatkuvaa parantamista sisäistä ja ulkoista arviointia palautteita hyödyntäen. Kun saadaan selville, mitä on parannettava, niin kehitystyö nappaa niistä kiinni.

Nykyistä uudistamalla pystyy jatkossakin olemaan kilpailukykyinen. Kehitämme omarahoitteisesti, mm. Sedun koulutustiimit kehittävät pedagogiikkaa ja kumppanuuksia, mutta hankkeet tuovat lisäresursseja ja innovaatioita. Johto on nähnyt, että hanketyöllä Sedu voi saavuttaa edelläkävijän roolin, kehittämispäällikkö Marja-Terttu Kurunsaari kokoaa.

Simulaattorit Rengonharjulla ovat tiiviisti käytössä. Simulaattorimaailma rakennettiin investointihankkeen tuella.

Hankeperheet, joiden sisällä kansainväliset hankkeet

1. Ohjaus- ja neuvonta- ja työllisyyshankkeet

Opin ovi -perhe: Opin ovi EP, Palvelupiste aikuiskoulutus EP ja sitten Etelä-Pohjanmaan aikuiskoulutusfoorumi -hanke. Sen tuloksena muodostuivat seutufoorumit ja Elo-ryhmä, elinikäisen ohjauksen ryhmä, jota koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY. Elo-verkosto toimii edelleen, ja tämän jatkumona tuli Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hanke ja ohjaustoiminnan verkostomalli Etelä-Pohjanmaalle. Ketjua jatkaa Oppien kohti työtä, esr+ – hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa heikoimmassa asemassa olevien nuorten ja aikuisten työ- ja toimintakykyä. Heitä, joilla on haasteita koulutus- ja työelämäpoluillaan.

Nämä hankkeet palvelevat kaikkia ammattialoja ohjauksen, työllistymisen ja verkostojen näkökulmasta.

2. Selvästi alakohtaiset hankkeet ml. jatkuva oppiminen

Alakohtaisia hankkeita on lukuisia, esim. maa- ja metsätaloudessa ilmastoviisas toiminta, vesitalous, uusi teknologia ja maatilan yrittäjyyden edistäminen. Vastaavasti jatkuvan oppimisen alakohtaista kehittämistä sotessa, media-alalla, tekstiili- ja muotialalla, tekniikan aloilla (tuulivoima, robotiikka, automaatio) ja palvelualoilla. Näihin rahoitusta on saatu mm. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselta (Jotpa), uusi viranomainen opetushallituksen alla. Jotpa-hankkeet on suunnattu työssä oleville tai työvoiman ulkopuolella oleville henkilöille, jotta he voisivat kehittää osaamistaan täsmäkoulutuksilla, pienillä osaamiskokonaisuuksilla.

3. Pedagogiset verkostohankkeet ja opiskelijahuolto/hyvinvointihankkeet

Parasta osaamista, Parasta palvelua, Parasta digitukea -hankkeiden tuloksena Sedussa puskettiin reformi käytäntöön, yhdistettiin nuorten ja aikuisten koulutus yhteiseksi ammatilliseksi koulutukseksi. Uusimpina Saumatonta oppimisen tukea – SATOA, HYMY 😊- opiskelijahyvinvoinnissa ja TUTTU – turvaa ja tukea opiskelijahuollosta – hankkeet.

4. Investointihankkeet

Budjetillisesti isoimpia ja alakohtaisesti hyvin merkittäviä, esim. Logistiikan simulaattorimaailma Rengonharjulla ja Ahjo-hanke Lapualla. DiivA-hanke toi digitalisaatioverkostoja autoalalle, Uute-sote uutta tekniikkaa sote-alalle ja uusimpina EP:n Drone-keskus ja KETKO – Kehittynyttä teknologiaa ja uusia oppimisympäristöjä Ähtärin kampukselle. KETKO on erittäin merkittävä, kustannuksiltaan Sedun isoin hanke.

Investointihankkeet ovat EU-hankkeita (EAKR- tai JTF-hanke), joissa tukiosuus on 70 % ja omarahoitusosuus 30 %. Investointihanke edellyttää aina tuekseen kehittämishankkeen, jossa tuki on 80 % ja omarahoitusosuus 20 %.

Maine vaikuttaa

Maineella on ratkaiseva merkitys. Sedulla on hyvä maine vastuullisena ja laadukkaana toimijana. Teemme sen, mitä lupaamme, ja ratkaisemme eteen tulevat ongelmat. Riittävän isona toimijana Sedu pystyy toteuttamaan hyvää hankehallintoa ja toimimaan ryhmähankkeiden päätoteuttajana. Sedu on arvostettu ja vetovoimainen verkostotoimija. Meitä kysytään kumppaniksi tai pyydetään hallinnoijaksi. Viimeksi tällä viikolla rahoittaja antoi ohjausryhmässä niin kiitettävän palautteen meidän KETKO-hankkeestamme, kertoo kehittämispäällikkö Marja-Terttu Kurunsaari.

Verkostot – vaikuttavuus, tuloksellisuus

Hanketoiminta on tuonut verkostot, kokonaisen innovaatioekosysteemin, jossa kukin verkoston jäsen tuo panoksensa, mistä syntyy jotain uutta tai parannetaan olemassa olevaa. Nyt pystytään organisaatiorajat, maakuntarajat tai valtakunnan rajat ylittäen tekemään merkittävää tavoitteellista yhteistyötä saaden siihen erillistukea ja rahoitusta, Kurunsaari hehkuttaa.

Hankkeet mahdollistavat kokeilukulttuurin, ja sen tuloksena on syntynyt merkittäviä pedagogisia tuloksia kuten Vauhdittamot ja reformihankkeiden tuloksena pedagogiset valmentajat, digikehityksen jatkumo ja verkkomateriaalit.

Asiakas on aina keskiössä! Jokainen hanke tähtää siihen, että se palvelee opiskelijoita ja työ- ja elinkeinoelämää tällä alueella. Hankkeiden pitää oikeasti tuottaa lisäarvoa eri osapuolille.

Aikuiskoulutuskeskus sai läpi maakunnan ensimmäisen ESR-hankkeen Pohjalaiset talkoot 1995 / 1996. Sieltä saakka meillä on ollut merkittävää hanketoimintaa, Kurunsaari muistuttaa.

Arjen innovointia korona-aikaan (3/2020 – 4/2022) kuvaavat Pasi Artikainen, Hellevi Lassila ja Reija Lepola. 

Hankkeet motivoivat henkilöstöä

Kehittämispäällikkö Kurunsaari kehuu tiimien työotetta Sedussa. Hyvällä hankkeella pitää aina olla hyvä vetäjä, tulisieluinen teemasta innostunut asiantuntija, suunnittelija ja/tai koordinaattori. Sedussa lähes joka hankkeessa työskentelee tuntiresurssilla tai prosenttiosuudella opettajia kehittäjinä ja asiantuntijoina omalla alallaan omassa yksikössään, mikä edistää tulosten jalkauttamista ja yhdessä tekemistä.

Tiimeissä syntyy oivalluksia, ideoita, innovaatioita ”parviälyä”.

Innovaatio tarkoittaa uudistamista, uraauurtavaa työtä tai edistyksellistä toimintaa, luovuutta, mutta se tarkoittaa myös olemassa olevan parantamista ja kehittämistä, Kurunsaari muistuttaa.

Me toisella asteella puhumme usein arjen innovaatioista. Teemme TKI-työtä, innovaatiota käytännön tasolla yhteistyössä vapaan sivistystyön, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa, Kurunsaari kuvaa.

Työelämä hyötyy

AMKEn kevätpäivillä nostettiin esiin kaksi ammatillisen koulutuksen kehittämisen kärkeä: eri kouluasteiden yhteistyö (varsinkin ammattikorkea ja toinen aste ja toisella asteella lukiot ja ammatilliset) ja yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa alueen profiilialoilla.

Kurunsaaren mukaan työelämä hyötyy suoraan tai epäsuoraan hankkeista ja ilman työelämää hankkeet olisivat rampoja. Usein yritykset haluavat lähteä mukaan hankkeeseen, kun nähdään, että lisäarvo on heille merkittävä tai riittävä. Esimerkiksi investointihankkeessa päästään oppimaan uutta ja kokeilemaan hankittuja koneita ja laitteita, robotiikkaa, automaatiota tai immersiivisiä ympäristöjä.

Ähtärin kampuksen immersiivinen tila tulee palvelemaan opettajien ja opiskelijoiden lisäksi yrityksiä. Pilotit on suunniteltu KETKO-hankkeessa metsäalalle, matkailualalle, sosiaali- ja terveysalalle, kone- ja tuotantotekniikkaan sekä robotiikkaan. Tilan toteuttamisen mahdollistaa Euroopan unionin osarahoittama Kehittynyttä teknologiaa ja tulevaisuuden oppimisympäristöjä (KETKO) -hanke. Uusi kampus, uudet tilat ja laitteet otetaan käyttöön vuoden 2025 lopussa.

Kv-toiminta

Kansainvälinen toiminta jakautuu liikkuvuuksiin ja hanketoimintaan vakiintuneissa kv-verkostoissa, joita on rakennettu vuosien mittaan. Sedun opiskelijoilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus päästä ensisijaisesti EU-maihin työpaikalle oppimaan tai vastavuoroisesti kv-kumppaneilla tulla Seduun. Valtakunnallisesti Sedu oli ihan kärjessä liikkuvuusrahoissa, mikä mahdollistaa erinomaisesti opiskelijoiden liikkuvuudet ja matkojen tukemisen taloudellisesti.

Mitä Reija Lepola ajattelee kansainvälistymisestä?