Antti Virkkunen

Seduun v. 2007 metsäalan opettajaksi, sittemmin myös opinto-ohjaaja, tekniikan alojen koulutusvastaava Ähtärin Sedussa

koulutus: metsätalousinsinööri YAMK (Seinäjoen ammattikorkeakoulu)

Onnistuminen

Metsäalalla on perinteet ammattitaidon SM-kilpailuihin, Taitajiin osallistumisesta. Metsäkoneenkäyttö tuli näytöslajina mukaan Seinäjoen Taitajiin vuonna 2004. Itse olen ollut vuodesta 2015 lähtien niissä mukana. Siitä lähtien meiltä on ollut finaalissa edustus Helsinkiä 2017 ja Poria 2022 lukuun ottamatta. Välillä on tullut menestystä mitalin muodossa: Oulusta 2021 ja Espoosta 2023 hopeaa sekä Seinäjoelta 2016, Kuopiosta 2024 pronssia ja loput ovat olleet pistesijoja.

Finaaliin edetään paikallisten semifinaalien kautta. Taitaja-menestys osoittaa, että ammattitaitoa on saatu siirrettyä opiskelijoihin; meiltä valmistuu todellisia osaajia ja taitajia. Taitaja-kilpailu on kokonaisuudessaan monipuolinen mittari osaamisesta. Tehtävänä on yleensä ajaa hakkuukonetta (todennäköisesti simulaattorilla) ja ajokonetta oikealla koneella. Kilpailutilanteessa on tosi tiukat kriteerit ja virheistä rokotetaan, joten painesietokyvyn pitää olla hyvä. Huoltotehtävässä mitataan teknistä osaamista. Teoriatehtävässä vielä mitataan tietopohjaa niin metsänhoidosta kuin metsien käsittelystä ja luonnon monimuotoisuudesta sekä koneiden tekniikasta. Lisäksi metsän mittausta ja arviointia mitataan maastossa tehtävällä metsätaitotehtävällä. Näistä kaikista kokoontuu maksimi 100 pistettä, ja kilpailussa on tiivistettynä koko koulutuksen keskeinen sisältö.

Toiseksi onnistumiseksi nostan metsäalan pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Korona viivästytti niiden käyttöönottoa, ja keväällä 2020 toteutettiin verkkopohjainen pääsy- ja soveltuvuuskoe. Maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä Työtehoseuran kanssa aloitti hankkeen, jossa alettiin kehittää valtakunnallista koetta. Kuulun hankkeen johtoryhmään. Nykyinen koe pohjautuu meidän pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen. Koetta käytetään tälläkin hetkellä jo yhdessätoista metsäkonekoulussa. Sitä on nyt kehitetty pari vuotta Työtehoseuran johdolla, kehitystyö jatkuu edelleen.

Kokeet ovat tärkeitä, koska ne auttavat arvioimaan, millaiset valmiudet hakijoilla on. Koe on sen verran monivaiheinen, että se mittaa kiinnostusta alaa kohtaan. Lisäksi selvitetään matemaattista päättelykykyä, hahmottamiskykyä ja hienomotoriikkaa, jotka ovat olennaisia hakkuukoneen- tai ajokoneenkuljettajalle.

Kaikki hakijat haastatellaan, mikä auttaa tutustumaan heihin etukäteen ja arvioimaan heidän taitojaan esitietolomakkeiden ja testien avulla. Testeissä kiinnitetään huomiota erityisesti matemaattiseen päättelykykyyn ja motorisiin taitoihin. Jos pisteet jäävät mataliksi, pitää miettiä, onko ne motoriset ja kognitiiviset taidot ja hahmottamiskapasiteetti sillä tasolla, että hän kykenee tekemään sitä työtä. Se tarkoittaa enemmän harjoittelua, soveltuvuuskoe ei ole karsiva.

Kehitysharppaus

Opetuksessa on pyritty lisäämään järjestelmällisyyttä sekä kone- että simulaatio-opetuksessa. Erityisesti simulaattoriopetusta olemme lisänneet viimeisen viiden vuoden aikana, ja opiskelijat tekevät nykyään enemmän simulaatiotehtäviä kuin ennen.

Lisääntyneet tuntimäärät simulaattorilla näkyvät positiivisesti maastossa oikealla koneella. Simulaattori antaa pisteet tunteettomasti, mikäli kriteerit eivät täyty, tehtävät pitää tehdä uudestaan. Yrittäjät ovat huomanneet muutoksen; nosturin käyttötaidot ovat paljon paremmat kuin aikaisemmin.

Olemme saaneet lisättyä ja päivitettyä simulaattorikalustoa KETKO-hankkeen yhteydessä. Normaaliopetuksen lisäksi meillä on vireillä hankkeeseen liittyen pari koulutuspilottia Harvestlinen ja Logset-metsäkonevalmistajan kanssa.