Osaaminen vaikuttaa
Vuosittain Sedussa tehdään noin 2000 ammatillista tutkintoa. Tutkintoon kuuluu työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja näin alueen työelämä hyötyy osaamistaan kartuttavista jo opiskeluaikana, ja työelämässä oppimisen kautta moni myös työllistyy.
Sedun opiskelijat tulevat lähes 85 prosenttisesti tältä alueelta, ja pääsääntöisesti he myös työllistyvät Etelä-Pohjanmaalle. Meillä on hyvä yhteistyö SeAMKin kanssa ja väyläopintoja korkea-asteelle tarjotaan sedulaisille jo perustutkintovaiheessa. Jos opiskelijamme vielä jatkavat opintojaan omalla alueellamme, niin oletettavasti he myös jäävät tälle alueelle, vararehtori Hellevi Lassila painottaa.
Sedun työpaikkarekisterissä on 7000 organisaatiota, jotka tarjoavat työelämässä oppimisen paikkoja. Työpaikkaohjaajia on jopa 12 000. Etelä-Pohjanmaan osaamisbarometrissa todettiin, että 58% työelämän edustajista oli viimeksi rekrytoinut joko työelämässä oppijan tai työharjoittelijan.
Keskeyttämisiä Sedussa on valtakunnallisesti suhteutettuna vähän, n. 6% (v. 2024). Jokaiselle opiskelijalle pyritään löytämään aina toinen polku joko Sedusta tai toisesta organisaatiosta tai työelämästä.
Opiskeluaika
Osaamisperusteisuus tuli reformin myötä v. 2018. Osaaminen tulee tunnistaa ja tunnustaa. Opiskelija etenee henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaan. Osa opiskelijoista tekee opintojaan hyvin työelämävaltaisesti ja hyödyntää siinä oppisopimusta eli tekee esim. tutkinnon loppuun oppisopimuksella tai tutkinnon osia oppisopimuksella tai kesätöitä oppisopimuksella.
Henkilökohtainen opiskeluaika on hieman lyhentynyt (perustutkinnoissa n. 2,5 vuotta), mutta joku tarvitsee enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen, jolloin opiskeluaika on pidempi. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tehdään usein työn ohessa osaamista syventäen ja työtä kehittäen, ja niissä opiskeluaika on vuodesta kahteen vuotta.
Ammatillinen koulutus luo perustan siihen, että alueella on osaavaa työvoimaa. Sedu on aina pyrkinyt vastaamaan alueen tarpeisiin sekä käytännön tasolla pitänyt myös alueen yritykset ja organisaatiot ajan tasalla ennusteista, rahoitusmalleista, tutkintosisällöistä. Kaija Ketola-Annala, henkilöstön kehittämispäällikkö, Atria
Jatkuva oppiminen
Jatkuva oppiminen on aikuisimman väestön osaamisen kehittämistä. Paikataan työelämässä olevien osaamisvajeita tai tarjotaan alanvaihtajille mahdollisuus opiskella uusi ammatti. Sedulla on monipuolinen jatkuvan oppimisen tarjonta.
Nyt haastetta luo se, että aikuisten taloudellisia mahdollisuuksia opiskella on kavennettu, esim. aikuiskoulutustuki on poistunut. Uutta osaamista voi hankkia verkosta, Sedun eKampukselta; jokaisella koulutusalalla oma eKampus, ja siellä verkkojen välityksellä voi suorittaa kokonaisia tutkintoja, tutkinnon osia ja pienempiä kokonaisuuksia. Ilta- ja viikonloppukoulutusta on edelleen, Lassila kannustaa.
Oppisopimuksen määrät ovat kasvussa, ja työelämä on löytänyt tämän hyväksi tavaksi kartuttaa oman väkensä osaamista tai sitten hankkia uusi työntekijä oppisopimuksella.
Työvoimakoulutuksen antajana Sedu on ollut perinteisesti vahva, Sedun työvoimakoulutuksen tarjonta on laaja ja monipuolinen. Sen painopiste on siirtynyt tutkinnoista tutkinnon osiin. Hallitusohjelman mukaan ei ole tehokasta tehdä monta peräkkäistä tutkintoa vaan tutkinnon osalla pyritään saavuttamaan osaaminen, jolla voi työllistyä tai lisätä osaamista työpaikan säilyttämiseksi.
Sedulla on oikeus järjestää englanninkielistä koulutusta
Aivan 2000-luvun alussa Seinäjoen palvelualojen oppilaitos haki järjestämisoikeutta englanninkieliseen sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon ja liiketalouden perustutkintoon. Seinäjoen ammattioppilaitos haki lupaa sähköalan perustutkintoon.
Englanninkielinen lähihoitajakoulutus on siitä saakka toteutunut. Englanninkielisen lukiokoulutuksen tavoin haluttiin tuolloin tarjota mahdollisuus suomenkieliselle opiskelijalle opiskella ammattiin englanniksi. Alussa noin puolet ryhmästä oli suomenkielisiä opiskelijoita, ja kaikilla oli hyvä englannin kielen taito. Aluksi koulutus aloitettiin joka kolmas vuosi, Hellevi Lassila kertoo.
Lassila kertoo, miten sähköalalla aloitettiin muutamalla ryhmällä, ja sitten on ollut taukoa. V. 2024 valmistui yksi sähköalan englanninkielinen ryhmä. Sähköalalla ajateltiin ulkomaille asennustöihin suuntaavia työntekijöitä, joille kielitaito nähtiin tärkeänä. Tämä viesti tuli työelämästä.
Englanninkielinen merkonomikoulutus ei oikein löytänyt paikkaansa. Viime vuosina työvoimaa on hakenut erityisesti ravintola- ja catering-ala, jolle suomalaiset opiskelijat eivät tunne vetoa. Sedu on saanut englanninkielisen koulutuksen järjestämisluvan ravintola- ja catering-alan koulutukseen ja työelämän toiveen mukaisesti elintarviketeollisuuden ammattitutkintoon, johon Suomessa vain Sedulla on järjestämislupa.
Koko ajan Sedun tavoitteena on ollut, että koulutuksen aikana opitaan myös suomea, Lassila painottaa.
Koulutusperäinen maahanmuutto – lähihoitajia Kosovosta
Ennen koronaa julkiseen keskusteluun nousi lähihoitajien eläköityminen ja hoitajamitoituksen nostaminen. Todettiin, että lähihoitajia ei valmistu riittävästi vaan tarvitaan myös kansainvälisiä opiskelijoita. Vararehtori Hellevi Lassila kertoo, että Sedu nosti lähihoitajaopiskelijoiden määrää; ja tällä hetkellä Sedussa opiskelee 1000 lähihoitajaopiskelijaa. Työvoimatarve alueella on suuri.
Sedun opettaja oli ollut opettajavaihdossa Kosovossa. Työttömiksi valmistuvat hoitotyön tekijät olisivat kiinnostuneita tulemaan Suomeen. Käynnistettiin kokeilu; he opiskelivat verkon välityksellä suomea Kosovossa. Suomeen tullessaan heillä piti olla niin paljon suomen taitoja, että opiskelu suomeksi onnistui. Tarkoituksena oli, että he jäävät pysyvästi Suomeen, Lassila sanoo.
Opiskelijat tulivat tänne tammikuussa, mutta koronan takia he eivät päässeet minnekään töihin, koulut menivät kiinni ja opiskeltiin kotoa käsin. Siitä selvittiin henkilökunnan joustavuudella; kerättiin polkupyöriä, vietiin ruokakasseja. Kun opiskelijat pääsivät kouluun ja saivat ensimmäisiä työelämässä oppimisen paikkoja, arki alkoi sujua. Kaikki valmistuivat kahdessa vuodessa ja jäivät tälle alueelle töihin. Toinen ryhmä kosovolaisia opiskelijoita saapui Kauhajoelle, jossa yhteistyötä tehtiin LLKY:n ja Kauhajoen vanhaintuki ry:n kanssa.
Kosovolaisia opiskelee nyt Sedun englanninkielisessä Practical Nurse -ryhmässä. Työperäinen maahanmuutto toteutuu nykyään pääsääntöisesti oppisopimuksella. Sedu Education Oy toimii silloin työnantajan kanssa yhteistyössä lähtömaassa kielen kouluttajana, vararehtori Lassila kuvaa.
Kotoutumisen vastuu on vuoden 2025 alusta tullut kuntien vastuulle. Myös kotoutumisen osalta Sedu on ollut mitä tärkeimmässä roolissa. Sedu on ollut edelläkävijä kotoutumista edistävissä toimissa ja niiden toteuttamisessa. Tämä on mitä tärkein tehtävä tilanteessa, jossa vieraskielinen väestö kasvaa voimakkaasti ja onnistuneen kotoutumisen merkitys korostuu. Erkki Välimäki, elinvoimajohtaja, Seinäjoen kaupunki
Taustaa koulutustarjonnan muutoksille
Lähihoitajakoulutus
Tässä maakunnassa ainoastaan Sedulla on järjestämislupa lähihoitajakoulutukseen. Lappajärvellä lähihoitajakoulutus aloitettiin syksyllä 2006 yhteistyössä Järviseudun ammatti-instituutin kanssa. Silloinen Järviseudun ammatti-instituutin rehtori Anita Pehkonen kertoi turkisompelijakoulutuksen loppuvan Lappajärvellä. Tytöille tarvittiin opiskelupaikkoja.
Sedu vuokrasi järviseudun ammatti-instituutista kaksi luokkaa, toisesta tehtiin vuodeosasto ja toinen toimi luokkatilana, palkattiin sinne opettaja. Muutaman seuraavan vuoden aikana opiskelijoiksi saatiin myös aikuisopiskelijoita.
Vuonna 2006 Ähtäriin haluttiin uutta toimintaa. Ähtärin sairaala oli juuri lopettanut ja vuokrasimme sieltä sairaalasta ihan autenttisen oppimisympäristön. Siellä oli potilashuoneita ja lääkkeenjakohuoneet, ja päiväsali sisustettiin luokaksi. Sitä me kutsuimme vuoristosairaalaksi.
Lähihoitajakoulutusta on viety aina sinne, mistä toiveita on tullut. Kristiinankaupunki, yksi Sedun ylläpitäjäkunta, esitti toivomuksen suomenkielisestä lähihoitajakoulutuksesta ja se toteutettiin monimuotokoulutuksena kertaluontoisesti. Koulutusta on järjestetty monimuotokoulutuksena, työvoimakoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena myös Kauhajoella, Alavudella, Alajärvellä ja Kauhavalla.
Ammattistartti käynnistettiin vuonna 2007. Se tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ammattiin ja parantaa opiskeluvalmiuksia ilman pitkää odotusaikaa. Se suunniteltiin erityisesti niille, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa tai eivät tiedä, mitä alaa haluaisivat opiskella, tai joiden opinnot ovat keskeytyneet.
Ammattistartti oli menestyksekäs ja helpotti opiskelupaikan saamista sekä arvosanojen korottamista, jolloin opiskelijat voivat myös tutustua työelämään ja oppia kädentaitoja. Alkujaan se käynnistyi Koskenalantiellä. Vuonna 2010 ammattistartti muuntui ammatilliseen koulutukseen valmistavaksi koulutukseksi (Valma) ja vuonna 2021 tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi TUVA, joka yhdisti aikaisemmat perusasteen koulutukset kuten kymppiluokat, lukiostartit ja ammattistartit, tarjoten laajemman polun opiskeluun. Nykyistä TUVA-koulutusta tarjoavat Lapuan, Ähtärin, Seinäjoen ja Kurikan kampukset.
Ammattiosaajan työkykypassi on ollut tärkeä osa opiskelijoiden työkyvyn ylläpitoa ja osoittamista työnantajalle. Sedu on ollut mukana alusta asti, ja työkykypassin käyttö alkoi jo 2008. Alkuvuosina toiminta oli aktiivista, mutta se väheni välillä. Koronan jälkeen toiminta on kuitenkin piristynyt, ja nykyään satoja opiskelijoita tekee työkykypassin.
Osuuskuntatoiminnalla on vahvat juuret Sedussa, erityisesti Ilmajoen ja Jurvan yksiköissä. Yrittäjyys on tärkeä osa toimintaa. Perustettiin koko Sedun yhteinen KAMP-osuuskunta erilaisine alatoiminimineen. Vetovoimainen alatoiminimi on ollut esim. Ähtärin Ahertajat, joka on tarjonnut kotityö- ja puhdistuspalveluja.
Nykyään yrittäjyystoimintaa toteutetaan erityisesti NY-toiminnan muodossa, jolla on myös pitkä historia. Liiketoiminnan ja merkonomikoulutuksen puolella on ollut NY-yrityksiä jo pitkään, ja 2000-luvun alussa järjestettiin myös yhteisiä NY-yrityksiä lukiolaisten kanssa.
Nuorisoasteen koulutuskokeilu toteutettiin 1992–2001. Etelä-Pohjanmaalla kokeilun nimi oli Senuko (Seinäjoen nuorisoasteen koulutuskokeilu). Sen muodosti seitsemän oppilaitosta. Kokeilun tarkoituksena oli nostaa koulutustasoa, lisätä valinnaisuutta, edistää yhteistyötä ja yhteistä opintotarjontaa ja mahdollistaa joustavien yksilöllisten opintojen suorittaminen. Senuko-verkostoon liittyi myöhemmin mukaan myös muita alueen lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia, kuten Lapuan, Ilmajoen ja Kauhavan lukiot ja Ilmajoen käsi- ja tadeteollisuusoppilaitos. Kokeilun myötä ammatilliset ja lukiokoulutukset tekivät yhteistyötä, suunnittelivat yhteisiä opintokokonaisuuksia ja opiskelijavaihtoja, kuten yhteisiä valinnaisia opintoja ja tapahtumia – ja koulutusmessut. Kokeilu toimi merkittävänä alkusysäyksenä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyölle, yhteiselle opintotarjottimelle sekä alueellisille koulutusmessuille. Opinlakeus syntyi tältä pohjalta.
Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (2013) määritteli opiskeluhuollon palvelut, jotka kuntien tulee järjestää alueensa oppilaitoksille. Opiskeluhuoltopalveluihin kuuluu terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja lääkäripalvelut.
Vuonna 2004 Seinäjoen ammattioppilaitos järjesti Taitaja-kisat. Tämä tapahtuma oli tärkeä askel yhteistyön rakentamisessa eri oppilaitosten välillä, jotka aiemmin toimivat melko erillään. Tapahtumat oli myös hyvä mahdollisuus päästä mukaan laaja-alaisempaan yhteistyöhön ammattialojen välillä, mikä oli Sedulle tärkeää.
Ammatillisen koulutuksen reformi 2018 oli suuri muutos. Sen myötä painottui osaamisperusteisuus ja samana vuonna siirryttiin opettajien vuosityöaikaan. Vuosityöaika muutti opettajan työn luonnetta; tuntien pitämisen lisäksi kokonaisvaltaiseen työhön sisältyvät ohjaus, valmistelu ja muut tehtävät. Vuosityöaika muokkasi opettajan työnkuvaa merkittävästi, ja yhteistyössä kuntatyönantajan ja OAJ:n kanssa käytiin useita neuvotteluja uudistuksen toteuttamiseksi.
Oppivelvollisuuslaki (v. 2021) oli merkittävä uudistus, sen myötä kaikki alle 18-vuotiaat opiskelijat ovat oppivelvollisia ja koulunkäynti on pakollista. Koulutus on maksutonta. Ammatillisella puolella opiskelijoilla oli aiemmin omavastuu osista välineissä ja tarvikkeissa. Uudistuksen myötä omavastuuta ei peritä.
Luovin kanssa Sedulla on telakkamalli (v. 2025). Oppivelvollisuuden myötä erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ovat yhtä lailla oppivelvollisia, mutta paikkoja ei ole riittävästi. Siksi on kehitetty yhteistyömalli, jossa opiskelijat, jotka sopivat paremmin Luoviin, voivat opiskella ammatillisissa aineissa normaalissa Sedun ryhmässä Luovin ohjaajan tukemana. Yhteiset tutkinnon osat opettaa Luovi. Esimerkiksi autoala ja elintarvikeala ovat pilotteja, ja tämä malli mahdollistaa opiskelijan integroitumisen muuhun oppilaitosyhteisöön ilman erityisammattikoulua. Pilotointi on vasta alussa, ja kokemuksia kerätään.
