Sedun perustehtävä
Strategiaan Sedun perustehtäväksi on kirjattu kouluttaa ammattiosaajia, kehittää alueen työ- ja elinkeinoelämää, edistää yrittäjyyttä. Miten Sedu on onnistunut perustehtävässään?
Onhan Sedu onnistunut. Kun tavoitteet on strategiaan kirjattu ja niitä on puolueettomasti ulkoisesti arvioitu, ja Sedu on jopa valtakunnallisesti palkittu hyvästä toiminnasta. Silloin pitää myös itse uskoa, että on onnistuttu, vastaa Reija Lepola ja painottaa, miten hyvin opiskelijat saavat työpaikalla oppimisen paikkoja.
Vuonna 2004 yhdistymisen kynnyksellä monialaisten suurten koulutuksen järjestäjien ryhmässä saavutimme kaksoisvoiton, kun Sedun edeltäjä oli ykkönen ja silloinen Seinäjoen ammattioppilaitos kakkonen, muistuttaa Lepola.
Tapio Varmola ja Jouko Peltonen kertovat, miten Sedu on onnistunut perustehtävässään.
Vuonna 2013 Sedu palkittiin laatupalkinnolla, teemana yrittäjyys. Sedussa koulutukseen saattoi liittää esim. osia Yrittäjien ammattitutkinnosta, oli alettu toteuttaa Yrittäjyyskasvatuskonferenssia, jonka järjestelyissä alueen yrityksillä oli merkittävä osuus. Osuuskuntatoiminta oli päässyt alkuun, oli kesäpajoja ja Nuori Yrittäjyys -toimintaa. Vuonna 2018 laatupalkinnossa teemana oli opiskelija- ja henkilöstöhyvinvointi, ja kilpailuun osallistuttiin keskellä reformin myllerryksiä.
Sedu allekirjoitti yhteistyösopimuksen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa v. 2008. Kuvassa toiminnanjohtaja Anne Katajamäki, johtaja Reija Lepola ja aikuiskoulutusjohtaja Pasi Artikainen.
Vastuullinen maakunnallinen toimija
Kuntayhtymän johtaja, rehtori Pasi Artikaisen näkemys on, että Sedu on maakunnallisena toimijana toiminut vastuullisesti ja saavuttanut luottamusta; koulutusta on koottu maltilla. Koulutusta on saatavilla laajasti Etelä-Pohjanmaalla verrattuna monen muun maakunnan voimakkaisiin keskittymiin. Maakunnallisuus on valittu Sedun linjaksi perustamisesta v. 2005 lähtien.
Monipuoliset koulutusmahdollisuudet sekä aito halu kehittää opetusta vastaamaan työelämän tarpeita on Sedun vahvuus. Ketteryys niissä tilanteissa, kun sitä on tarvittu. Sedun asiantuntijoilla on myös ajantasainen tieto tutkintovaatimuksista ja tulevaisuuden muutoksista.
Halu hyödyntää työelämäyhteyksiä aidosti kuuntelemalla terveisiä ja ajankohtaisia tarpeita.
Yhdessä on ratkaistu monta haastetta. Kaija Ketola-Annala, henkilöstön kehittämispäällikkö, Atria
Seinäjoen kaupunki on vuoden 2025 alusta vastannut työllisyyspalvelujen järjestämisestä. Jo tätä ennen on kaupunki ollut mukana mm. työllisyyden kuntakokeilussa ja ollut aktiivisena toimijana niin työllistäjänä kuin eri työllisyystoimien rahoittajana.
Sedu on Seinäjoen kaupungille luotettu, aktiivinen ja uudistuva kumppani työllisyyden hoidossa. Sedu on ollut mukana kehittämässä työllisyyden alueellista ekosysteemiä ja oppilaitosten tehtäviä tämän kokonaisuuden osana. Sedu ja sen henkilöstö on kehittämishakuista ja avoin yhteisiin kehittämishankkeisiin. Erkki Välimäki, elinvoimajohtaja, Seinäjoen kaupunki
Kehittäjä valtakunnan tasolla
Sedun alusta alkaen kuntayhtymän johto linjasi, että Sedu haluaa olla kehittämässä koko Suomen ammatillista koulutusta.
Tapio Varmolan sanoin valtakunnan politiikkaan vaikutetaan, kun istutaan oikeissa pöydissä. Reija Lepola osallistui kansainväliseen toimintaan näkyvästi ECVET-työssä ja toimi myös SAJOn (Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry) puheenjohtajana. Edelleen me osallistumme työryhmiin, kannamme vastuumme hankkeissa ja olemme ministeriön silmissä luotettava ja asiantunteva toimija, Artikainen kuvaa.
Opiskelijoita ja työelämää ajatellen
Onhan Sedu onnistunut perustehtävässään. Koulutus on kehittynyt, koneita ja laitteita on uudistettu, koulutussuuntia on muutettu tarpeen mukaisesti, tiloja on korjattu ja uusia rakennettu. Kun Jurvan toimipisteen lakkauttamisesta päätettiin, samalla aloitettiin Kurikan kampusalueen valmistelu yhdessä Kurikan kaupungin kanssa. Onhan Kurikan kampus Etelä-Pohjanmaan parahin koulu, ainakin vielä, yhtymävaltuuston puheenjohtaja (2017–2021), varapuheenjohtaja (2021–2025) Juhani Mäki sanailee ylpeänä.
Ammatillisesta koulutuksesta ei tule valmiita ammattilaisia vaan koulutuksessa hankitaan hyvät valmiudet ottaa tietoa vastaan, opitaan työelämätaitoja. Yritysten osuutta tarvitaan perehdytyksessä ja koulutuksessa. Koulutuskuntayhtymä on onnistunut hyvin tehtävässään mutta valtakunnan päättäjien pitäisi paljon enemmän kuulla opettajia, painottaa Jorma Yli-Suomu.
Ilahduttavaa on, että jo vuonna 2008 todettiin, että koulussa pysytään muuta maata paremmin ja trendi on jatkunut. Se ei ole tullut itsestään. Erilaisin opiskelijahuollollisin toimin ja mm. valmistavalla / valmentavalla koulutuksella on tuettu opiskelijoiden hyvinvointia ja työkykyä. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on kasvanut, ja heidän parhaakseen on kehitetty tukitoimia, kuvaa Arja Hyytiä.
Arja Hyytiä nostaa esiin yhteisölliset onnistumisen kokemukset, joita sedulaiset ovat saaneet järjestämällä isoja tapahtumia ja osallistumalla ammattiin opiskelevien Taitaja- ja SAKUstars-kilpailuihin. Niissä menestyminen on hänen mukaansa oivallinen osoitus opetuksen tasosta, opettajien aktiivisuudesta ja ennen kaikkea opiskelijoiden määrätietoisesta toiminnasta.
