Sedun tarina alkaa

Senuko Koulutusmessujen avajaisissa v. 2006 kuntayhtymän johtaja Tapio Varmola (vas.), juhlapuhuja OPH:n pääjohtaja Kirsi Lindroos, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Jorma Yli-Suomu ja yhtymähallituksen puheenjohtaja Timo Paavola.

Prologi

Seinäjoen ammattikorkeakoulun perustaminen (v. 1992) loi pohjaa ammatillisen koulutuksen yhteistyölle, sillä Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä koottiin ammattikorkeakoulun saamista varten.

Junamatkalla Helsingistä Seinäjoelle tapasin Matti Yli-Lahden. Me ruvettiin pohtimaan, voisiko Seinäjoen ammattioppilaitos liittyä tähän kuntayhtymään. Idea otti yllättävän nopeasti tulta alleen, muistaa Tapio Varmola, koulutuskuntayhtymän johtaja (1995–2014).

Varmola kuvaa, miten Jorma Yli-Suomu oli silloin ollut jo pitkään kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja. Hän lähti ajamaan Ilmajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta mukaan. Ja hänen ideansa sai aika hyvän vastaanoton. Yli-Suomun mukaan Ilmajoen näkemys oli selkeä: maakunnallinen oppilaitos pitää saada aikaan, se luo edellytykset hyvälle ammatilliselle koulutukselle.

2005: Seaol lähti ensimmäisenä liikkeelle

Toukokuussa 2003 käynnistetyt neuvottelut toisen asteen ammatillisen koulutuksen laajentamisesta johtavat Seinäjoen ammattioppilaitoksen, Seinäjoen aikuiskoulutuskeskuksen ja Ilmajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen liittymiseen Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymään 1.1.2005 alkaen.

Matti Yli-Lahti johti Seinäjoen ammattioppilaitosta, kun se neuvotteli liittymisestä Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymään (vuodesta 2005 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä).

Valtioneuvoston kehittämissuunnitelma pyrki ohjaamaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kohti suurempia ja monipuolisempia kokonaisuuksia. Lisäksi oma näkemyksemme oli, että Seinäjoella ei ole mielekästä ylläpitää kahta suurta monialaista ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Myöskään silloisten koulutuksen järjestäjien Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymän ja Seinäjoen ammattioppilaitoksen kuntayhtymän tutkinnot eivät olleet millään tavalla päällekkäisiä, joten yhteistyön aloittaminen oli luontevaa, Yli-Lahti toteaa.

2005: Seinäjoen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus osaksi kuntayhtymää

Meillä ei ollut ajatusta, että aikuiskoulutuskeskus olisi liittynyt tähän. Me tässä tapauksessa tarkoittaa minua ja hallintojohtaja Keijo Kurkikangasta, joka oli erittäin kokenut ammatillisen koulutuksen asiantuntija. Aika lailla yllättäen tämä ilmoitettiin kaupungin suunnasta. Aikuiskoulutuskeskuksen johtokunnassa elettiin omaa säätiöelämää, kunnes 1990-luvun alussa tehty iso rahoitusmuutos vei taloudelta pohjan. Säätiön ainoa omistaja oli kaupunki. Se oli varmaan osasyy siihen, että koulutusyhtymän muodostuessa kaupungin virkamiesjohto näki, että siihen voidaan liittää aikuiskoulutuskeskus, Tapio Varmola taustoittaa.

Tämä oli valtakunnallisesti harvinainen ratkaisu, että aikuiskoulutus tuli ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään, Varmola sanoo.

Aikuiskoulutuksen johtoon rekrytoitiin v. 2005 Pasi Artikainen.

2009: Laajentumisen maakunnallinen aalto

Näillä tahoilla oli ymmärrystä, että pitäisi koota voimia. Lähtötilanne oli varsin hajanainen, mikä ehkä johdatti siihen, että myös Härmänmaan ammatti-instituutti, Kurikan ammattioppilaitos ja Ähtärin ammatti-insituutti tulivat tähän mukaan. JAKK on sitten oma asiansa, Tapio Varmola kokoaa.

Se, että Lapua ja HAMI tuli niin helposti, oli jonkinmoinen yllätys. Siellä oppilaitos oli taloudellisesti aika huonossa tilanteessa. Ähtärissä oli omat kuvionsa, mutta sielläkin kaupunginjohto ymmärsi, että näin pitäisi toimia. Tavoitteenahan oli siis vahva maakunnallinen toimija, joka noteerattaisiin valtakunnallisestikin, Varmola muistaa.

Yli-Suomun mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen kokoaminen kuntayhtymään ei ollut erityisen vaikeaa, paitsi Kurikan kanssa.

Olin Kurikan ammattikoulun hallinnossa mukana jo 80-luvulla ja tunsin sen aika hyvin. Se oli omanlaisensa, ehkä maakunnan edistyksellisin oppilaitos sen takia, että siellä oli rehtorina Pentti Lintala, joka ei ollut insinööri vaan humanisti. Hän johti sitä koulua kasvatus tai opiskelijahuolto edellä ja toi musiikin kiinteäksi osaksi ammattikoulutusta. Hän oli aikaansa edellä, Yli-Suomu kuvaa.

Esikuvat

Suomessa oli joitakin esimerkkejä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen yhtymistä: Päijät-Hämeessä ja Oulussa. Päijät-Hämeeseen, Lahteen tehtiin tutustumismatka, joka vakuutti yhtymähallituksen silloisen puheenjohtajan Timo Paavolan.

Päijät-Hämeessä oli toisen asteen Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu ja kuntayhtymän toimisto, joka pyöritti hyvinkin laajaa hankekokonaisuutta. Sellaista en koskaan halunnut, vaan olin sitä mieltä, että SeAMK keskittyy omaan toimintaansa ja Sedu omaansa, eikä toiminnallista kokonaisuutta oteta kuntayhtymän hallintoon. Ja olen edelleen tällaisen ajattelun takana, Tapio Varmola kertoo.

Epäilyjä heräsi, miten ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun profiilit pysyisivät kuntayhtymässä erillään. Asiakkailla ja mediallakin oli miettimistä.

Maakunnallinen tahto vaikutti luottamushallinnossa

Varmolan mukaan luottamushenkilöillä oli merkittävä rooli. Erityisesti Kurikan ammattioppilaitos olisi tuskin muuten liittynyt, jolleivat keskeiset luottamushenkilöt olisi pitäneet liittymistä parempana ratkaisuna.

Yleensä neuvottelut kilpistyivät toimivan johdon vastustukseen. Myös kunnanjohtajat esittivät epäilyjä.

Maakunnallista tahtoa oli silloin paljon enemmän kuin nykyään, ilman sitä tätä ei olisi syntynyt. Etelä-Pohjanmaan koulutuskenttä olisi voinut jäädä aika hajanaiseksi ilman näitä operaatioita, Varmola kiteyttää.

Arja Hyytiä, Koulutuskeskus Sedun johtokunnan puheenjohtaja 2005–2012, kuvaa matkaa yhdistymiseen vaativaksi, työlääksi ja monesti myös tunteikkaaksi. Elettiin liitosturbulenssin aikaa; samoihin aikoihin tapahtui useita kuntaliitoksia. Kuntien ja oppilaitostien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä työskenteli sekä kuntaliitosten että oppilaitosliitosten parissa.

Vauhdittamiskirjeet ministeriöstä

Reija Lepola toimi Seinäjoen koulutuskeskuksen johtajana vuodet 2005–2007, Koulutuskeskus Sedun johtajana 2008–2013. Hänen mukaansa ministeriön vauhdittamiskirjeet, paimenkirjeet kannustivat neuvotteluihin, joihin osallistui myös maakuntaliitto. Neuvotteluja käytiin Suupohjan koulutuskuntayhtymän ja Järviseudun koulutuskuntayhtymän kanssa.

Meillä kuntayhtymässä oli koko ajan se näkemys, että emme me voi ketään pakottaa. Jos joku ei näe sitä lisäarvoa, mitä yhdistymisestä voisi olla, niin silloin he jatkavat itsenäisinä. Ja näin on käynyt. Jostain syystä lisäarvo jäi liian pieneksi, muistaa Lepola.

Yhteistyö Suupohjan ja Järviseudun suuntaan jatkui esim. Senukossa, Opinlakeudessa.

Liittyminen tarkoitti isoja muutoksia mutta toisaalta liittyjät saivat suuria hyötyjä. Nuo kuntayhtymät ovat liittyessään tehneet hyviä ratkaisuja, jotka edellyttivät sekä virkamies- että luottamusjohdon yhteistä päätöstä, Lepola sanoo.

Hyytiä kuvaa OKM:n vauhdittamiskirjeitä selkokielisiksi, mutta erityiskysymyksiin vastausten saaminen oli ajoittain vaikeaa, jopa mahdotonta.

Se, millä selviydyttiin tietyiltä alueilta tulleista paineista, ajoittaisesta mediamyllytyksestä ja selvityksistä oli mm. Sedun johdon ja luottamushenkilöiden keskinäinen avoimuus ja vahva luottamus, Hyytiä painottaa.

Mielestäni se, että Kauhajoki ja Järviseutu jäivät sivuun, oli meiltä suuri epäonnistuminen. Emme saaneet tätä maakunnalliseksi. Jälkikäteen ajatellen se oli Kauhajoelle valtava vahinko, että he eivät tulleet mukaan, Yli-Suomu sanoo.

Olisiko kampus Kurikan asemesta rakennettu Kauhajoelle, jos Suupohjan koulutuskuntayhtymä olisi aikanaan liittynyt Seinäjoen koulutuskuntayhtymään?

2016: JAKK osaksi koulutuskuntayhtymää

Valtiovarainministeriö käynnisti selvitysmenettelyn Jalasjärven kunnan asemasta, ja saatiin ministeriö maksamaan erillinen selvitys JAKKin tulevaisuudesta, ja siihen kutsuin paljon selvityksiä tehneen Pentti Rauhalan. Selvitys oli varmaan sillä tavalla tärkeä, että se todennäköisesti vakuutti OKMn siitä, että toimiluvan tai niiden tehtävän siirto Seduun kannattaisi, Tapio Varmola muistaa.

2014: Seinäjoen ammattikorkeakoulusta osakeyhtiö

Ammattikorkeakoululain (2014) myötä Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy irtaantui Seinäjoen koulutuskuntayhtymästä. Koulutuskuntayhtymän budjetti pieneni 42%, henkilöstön määrä väheni 38%.

Sen kokoisen kuntayhtymän johtaminen, jossa oli 1000 ihmistä, oli liian suuri ainakin minulle. Toki lähdin siitä, että Sedu, jota Reija Lepola oli valittu johtamaan, pyörittää omaa toimintaansa, Varmola kuvaa.

Kun kampukset eriytyivät, kummankin profiili lienee kirkastunut, pohtii Varmola.

Henkilöstömäärän kehitys 2005–2024