{"id":1093,"date":"2025-05-03T23:21:27","date_gmt":"2025-05-03T23:21:27","guid":{"rendered":"https:\/\/tarina.sedu.fi\/?page_id=1093"},"modified":"2025-06-02T07:20:42","modified_gmt":"2025-06-02T07:20:42","slug":"tarina","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/tarina.sedu.fi\/index.php\/tarina\/","title":{"rendered":"TARINA"},"content":{"rendered":"

<\/div><\/div>

Sedun tarina alkaa<\/span><\/strong><\/h2>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>
<\/div><\/div>
<\/span><\/div>

Senuko Koulutusmessujen avajaisissa v. 2006 kuntayhtym\u00e4n johtaja Tapio Varmola (vas.), juhlapuhuja OPH:n p\u00e4\u00e4johtaja Kirsi Lindroos, yhtym\u00e4valtuuston puheenjohtaja Jorma Yli-Suomu ja yhtym\u00e4hallituksen puheenjohtaja Timo Paavola.<\/i><\/span> <\/span><\/p>\n

Prologi<\/b><\/p>\n

Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun perustaminen (v. 1992) loi pohjaa ammatillisen koulutuksen yhteisty\u00f6lle, sill\u00e4 Sein\u00e4joen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtym\u00e4 koottiin ammattikorkeakoulun saamista varten.<\/p>\n

\n

Junamatkalla Helsingist\u00e4 Sein\u00e4joelle tapasin Matti Yli-Lahden. Me ruvettiin pohtimaan, voisiko Sein\u00e4joen ammattioppilaitos liitty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kuntayhtym\u00e4\u00e4n. Idea otti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti tulta alleen, muistaa Tapio Varmola<\/strong>, koulutuskuntayhtym\u00e4n johtaja (1995\u20132014).<\/p>\n<\/blockquote>\n

Varmola kuvaa, miten Jorma Yli-Suomu<\/strong> oli silloin ollut jo pitk\u00e4\u00e4n kuntayhtym\u00e4n valtuuston puheenjohtaja. H\u00e4n l\u00e4hti ajamaan Ilmajoen k\u00e4si- ja taideteollisuusoppilaitosta mukaan. Ja h\u00e4nen ideansa sai aika hyv\u00e4n vastaanoton. Yli-Suomun mukaan Ilmajoen n\u00e4kemys oli selke\u00e4: maakunnallinen oppilaitos pit\u00e4\u00e4 saada aikaan, se luo edellytykset hyv\u00e4lle ammatilliselle koulutukselle.<\/p>\n

2005: Seaol l\u00e4hti ensimm\u00e4isen\u00e4 liikkeelle <\/b><\/p>\n

Toukokuussa 2003 k\u00e4ynnistetyt neuvottelut toisen asteen ammatillisen koulutuksen laajentamisesta johtavat Sein\u00e4joen ammattioppilaitoksen, Sein\u00e4joen aikuiskoulutuskeskuksen ja Ilmajoen k\u00e4si- ja taideteollisuusoppilaitoksen liittymiseen Sein\u00e4joen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtym\u00e4\u00e4n 1.1.2005 alkaen.<\/p>\n

Matti Yli-Lahti<\/strong> johti Sein\u00e4joen ammattioppilaitosta, kun se neuvotteli liittymisest\u00e4 Sein\u00e4joen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtym\u00e4\u00e4n (vuodesta 2005 Sein\u00e4joen koulutuskuntayhtym\u00e4).<\/p>\n

\n

Valtioneuvoston kehitt\u00e4missuunnitelma pyrki ohjaamaan ammatillisen koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 kohti suurempia ja monipuolisempia kokonaisuuksia. Lis\u00e4ksi oma n\u00e4kemyksemme oli, ett\u00e4 Sein\u00e4joella ei ole mielek\u00e4st\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kahta suurta monialaista ammatillisen koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n silloisten koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien Sein\u00e4joen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtym\u00e4n ja Sein\u00e4joen ammattioppilaitoksen kuntayhtym\u00e4n tutkinnot eiv\u00e4t olleet mill\u00e4\u00e4n tavalla p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4, joten yhteisty\u00f6n aloittaminen oli luontevaa, Yli-Lahti toteaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

2005: Sein\u00e4joen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus osaksi kuntayhtym\u00e4\u00e4 <\/b><\/p>\n

\n

Meill\u00e4 ei ollut ajatusta, ett\u00e4 aikuiskoulutuskeskus olisi liittynyt t\u00e4h\u00e4n. Me t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tarkoittaa minua ja hallintojohtaja Keijo Kurkikangasta<\/strong>, joka oli eritt\u00e4in kokenut ammatillisen koulutuksen asiantuntija. Aika lailla yll\u00e4tt\u00e4en t\u00e4m\u00e4 ilmoitettiin kaupungin suunnasta. Aikuiskoulutuskeskuksen johtokunnassa elettiin omaa s\u00e4\u00e4ti\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4, kunnes 1990-luvun alussa tehty iso rahoitusmuutos vei taloudelta pohjan. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ainoa omistaja oli kaupunki. Se oli varmaan osasyy siihen, ett\u00e4 koulutusyhtym\u00e4n muodostuessa kaupungin virkamiesjohto n\u00e4ki, ett\u00e4 siihen voidaan liitt\u00e4\u00e4 aikuiskoulutuskeskus, Tapio Varmola taustoittaa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli valtakunnallisesti harvinainen ratkaisu, ett\u00e4 aikuiskoulutus tuli ammatillisen koulutuksen kuntayhtym\u00e4\u00e4n, Varmola sanoo.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Aikuiskoulutuksen johtoon rekrytoitiin v. 2005 Pasi Artikainen<\/strong>.<\/p>\n

<\/span><\/div>\n<\/b><\/p>\n

2009: Laajentumisen maakunnallinen aalto <\/b><\/p>\n

\n

N\u00e4ill\u00e4 tahoilla oli ymm\u00e4rryst\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isi koota voimia. L\u00e4ht\u00f6tilanne oli varsin hajanainen, mik\u00e4 ehk\u00e4 johdatti siihen, ett\u00e4 my\u00f6s H\u00e4rm\u00e4nmaan ammatti-instituutti, Kurikan ammattioppilaitos ja \u00c4ht\u00e4rin ammatti-insituutti tulivat t\u00e4h\u00e4n mukaan. JAKK on sitten oma asiansa, Tapio Varmola kokoaa.<\/p>\n

Se, ett\u00e4 Lapua ja HAMI tuli niin helposti, oli jonkinmoinen yll\u00e4tys. Siell\u00e4 oppilaitos oli taloudellisesti aika huonossa tilanteessa. \u00c4ht\u00e4riss\u00e4 oli omat kuvionsa, mutta siell\u00e4kin kaupunginjohto ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 n\u00e4in pit\u00e4isi toimia. Tavoitteenahan oli siis vahva maakunnallinen toimija, joka noteerattaisiin valtakunnallisestikin, Varmola muistaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Yli-Suomun mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen kokoaminen kuntayhtym\u00e4\u00e4n ei ollut erityisen vaikeaa, paitsi Kurikan kanssa.<\/p>\n

\n

Olin Kurikan ammattikoulun hallinnossa mukana jo 80-luvulla ja tunsin sen aika hyvin. Se oli omanlaisensa, ehk\u00e4 maakunnan edistyksellisin oppilaitos sen takia, ett\u00e4 siell\u00e4 oli rehtorina Pentti Lintala<\/strong>, joka ei ollut insin\u00f6\u00f6ri vaan humanisti. H\u00e4n johti sit\u00e4 koulua kasvatus tai opiskelijahuolto edell\u00e4 ja toi musiikin kiinte\u00e4ksi osaksi ammattikoulutusta. H\u00e4n oli aikaansa edell\u00e4, Yli-Suomu kuvaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Esikuvat <\/b><\/p>\n

Suomessa oli joitakin esimerkkej\u00e4 maakunnallisista ammatillisen koulutuksen yhtymist\u00e4: P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4 ja Oulussa. P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meeseen, Lahteen tehtiin tutustumismatka, joka vakuutti yhtym\u00e4hallituksen silloisen puheenjohtajan Timo Paavolan<\/strong>.<\/p>\n

\n

P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4 oli toisen asteen Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu ja kuntayhtym\u00e4n toimisto, joka py\u00f6ritti hyvinkin laajaa hankekokonaisuutta. Sellaista en koskaan halunnut, vaan olin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 SeAMK keskittyy omaan toimintaansa ja Sedu omaansa, eik\u00e4 toiminnallista kokonaisuutta oteta kuntayhtym\u00e4n hallintoon. Ja olen edelleen t\u00e4llaisen ajattelun takana, Tapio Varmola kertoo.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Ep\u00e4ilyj\u00e4 her\u00e4si, miten ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun profiilit pysyisiv\u00e4t kuntayhtym\u00e4ss\u00e4 erill\u00e4\u00e4n. Asiakkailla ja mediallakin oli miettimist\u00e4.<\/p>\n

Maakunnallinen tahto vaikutti luottamushallinnossa <\/b><\/p>\n

Varmolan mukaan luottamushenkil\u00f6ill\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Erityisesti Kurikan ammattioppilaitos olisi tuskin muuten liittynyt, jolleivat keskeiset luottamushenkil\u00f6t olisi pit\u00e4neet liittymist\u00e4 parempana ratkaisuna.<\/p>\n

Yleens\u00e4 neuvottelut kilpistyiv\u00e4t toimivan johdon vastustukseen. My\u00f6s kunnanjohtajat esittiv\u00e4t ep\u00e4ilyj\u00e4.<\/p>\n

\n

Maakunnallista tahtoa oli silloin paljon enemm\u00e4n kuin nyky\u00e4\u00e4n, ilman sit\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ei olisi syntynyt. Etel\u00e4-Pohjanmaan koulutuskentt\u00e4 olisi voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 aika hajanaiseksi ilman n\u00e4it\u00e4 operaatioita, Varmola kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Arja Hyyti\u00e4<\/strong>, Koulutuskeskus Sedun johtokunnan puheenjohtaja 2005\u20132012, kuvaa matkaa yhdistymiseen vaativaksi, ty\u00f6l\u00e4\u00e4ksi ja monesti my\u00f6s tunteikkaaksi. Elettiin liitosturbulenssin aikaa; samoihin aikoihin tapahtui useita kuntaliitoksia. Kuntien ja oppilaitostien viranhaltijoita ja luottamushenkil\u00f6it\u00e4 ty\u00f6skenteli sek\u00e4 kuntaliitosten ett\u00e4 oppilaitosliitosten parissa.<\/p>\n

Vauhdittamiskirjeet ministeri\u00f6st\u00e4 <\/b><\/p>\n

Reija Lepola<\/strong> toimi Sein\u00e4joen koulutuskeskuksen johtajana vuodet 2005\u20132007, Koulutuskeskus Sedun johtajana 2008\u20132013. H\u00e4nen mukaansa ministeri\u00f6n vauhdittamiskirjeet, paimenkirjeet kannustivat neuvotteluihin, joihin osallistui my\u00f6s maakuntaliitto. Neuvotteluja k\u00e4ytiin Suupohjan koulutuskuntayhtym\u00e4n ja J\u00e4rviseudun koulutuskuntayhtym\u00e4n kanssa.<\/p>\n

\n

Meill\u00e4 kuntayhtym\u00e4ss\u00e4 oli koko ajan se n\u00e4kemys, ett\u00e4 emme me voi ket\u00e4\u00e4n pakottaa. Jos joku ei n\u00e4e sit\u00e4 lis\u00e4arvoa, mit\u00e4 yhdistymisest\u00e4 voisi olla, niin silloin he jatkavat itsen\u00e4isin\u00e4. Ja n\u00e4in on k\u00e4ynyt. Jostain syyst\u00e4 lis\u00e4arvo j\u00e4i liian pieneksi, muistaa Lepola.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Yhteisty\u00f6 Suupohjan ja J\u00e4rviseudun suuntaan jatkui esim. Senukossa, Opinlakeudessa.<\/p>\n

\n

Liittyminen tarkoitti isoja muutoksia mutta toisaalta liittyj\u00e4t saivat suuria hy\u00f6tyj\u00e4. Nuo kuntayhtym\u00e4t ovat liittyess\u00e4\u00e4n tehneet hyvi\u00e4 ratkaisuja, jotka edellyttiv\u00e4t sek\u00e4 virkamies- ett\u00e4 luottamusjohdon yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, Lepola sanoo.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Hyyti\u00e4 kuvaa OKM:n vauhdittamiskirjeit\u00e4 selkokielisiksi, mutta erityiskysymyksiin vastausten saaminen oli ajoittain vaikeaa, jopa mahdotonta.<\/p>\n

\n

Se, mill\u00e4 selviydyttiin tietyilt\u00e4 alueilta tulleista paineista, ajoittaisesta mediamyllytyksest\u00e4 ja selvityksist\u00e4 oli mm. Sedun johdon ja luottamushenkil\u00f6iden keskin\u00e4inen avoimuus ja vahva luottamus, Hyyti\u00e4 painottaa.<\/p>\n

Mielest\u00e4ni se, ett\u00e4 Kauhajoki ja J\u00e4rviseutu j\u00e4iv\u00e4t sivuun, oli meilt\u00e4 suuri ep\u00e4onnistuminen. Emme saaneet t\u00e4t\u00e4 maakunnalliseksi. J\u00e4lkik\u00e4teen ajatellen se oli Kauhajoelle valtava vahinko, ett\u00e4 he eiv\u00e4t tulleet mukaan, Yli-Suomu sanoo.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Olisiko kampus Kurikan asemesta rakennettu Kauhajoelle, jos Suupohjan koulutuskuntayhtym\u00e4 olisi aikanaan liittynyt Sein\u00e4joen koulutuskuntayhtym\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

2016: JAKK osaksi koulutuskuntayhtym\u00e4\u00e4 <\/b><\/p>\n

\n

Valtiovarainministeri\u00f6 k\u00e4ynnisti selvitysmenettelyn Jalasj\u00e4rven kunnan asemasta, ja saatiin ministeri\u00f6 maksamaan erillinen selvitys JAKKin tulevaisuudesta, ja siihen kutsuin paljon selvityksi\u00e4 tehneen Pentti Rauhalan<\/strong>. Selvitys oli varmaan sill\u00e4 tavalla t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 se todenn\u00e4k\u00f6isesti vakuutti OKMn siit\u00e4, ett\u00e4 toimiluvan tai niiden teht\u00e4v\u00e4n siirto Seduun kannattaisi, Tapio Varmola muistaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

2014: Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulusta osakeyhti\u00f6 <\/b><\/p>\n

Ammattikorkeakoululain (2014) my\u00f6t\u00e4 Sein\u00e4joen Ammattikorkeakoulu Oy irtaantui Sein\u00e4joen koulutuskuntayhtym\u00e4st\u00e4. Koulutuskuntayhtym\u00e4n budjetti pieneni 42%, henkil\u00f6st\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni 38%.<\/p>\n

\n

Sen kokoisen kuntayhtym\u00e4n johtaminen, jossa oli 1000 ihmist\u00e4, oli liian suuri ainakin minulle. Toki l\u00e4hdin siit\u00e4, ett\u00e4 Sedu, jota Reija Lepola oli valittu johtamaan, py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 omaa toimintaansa, Varmola kuvaa.<\/p>\n

Kun kampukset eriytyiv\u00e4t, kummankin profiili lienee kirkastunut, pohtii Varmola.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n kehitys 2005\u20132024<\/b><\/p>\n

<\/span><\/div><\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1093","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tarina.sedu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1093","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tarina.sedu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/tarina.sedu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tarina.sedu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tarina.sedu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1093"}],"version-history":[{"count":44,"href":"https:\/\/tarina.sedu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1093\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2245,"href":"https:\/\/tarina.sedu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1093\/revisions\/2245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tarina.sedu.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1093"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}